Kirjailija Satu Rämön puoliso on islantilainen Björgvin Hilmarsson, joka on koulutukseltaan molekyylibiologi ja työskennellyt muun muassa vuoristo-oppaana, valokuvaajana ja viestinnän parissa.
Pari tapasi Reykjavíkissa noin 20 vuotta sitten. Heidän suhteensa alkoi kahden maan välillä, mutta yhteinen elämä vei heidät ensin Espanjaan ja myöhemmin Islantiin. Rämön kansainvälisen kirjailijanuran kasvaessa Björgvin on ottanut suuren vastuun perheen arjesta.
Rämö ja Hilmarsson ovat naimisissa, ja heillä on kaksi tytärtä, Saga ja Sæla. Perhe asui seitsemän vuotta Islannin Länsivuonoilla Ísafjörðurissa, mutta ilmoitti heinäkuussa 2026 muuttavansa pääkaupunki Reykjavíkiin esikoisen lukio-opintojen ja helpompien matkayhteyksien vuoksi.
Kuka Björgvin Hilmarsson on?
Björgvin Hilmarsson on syntyperäinen islantilainen, jonka työura on kulkenut luonnontieteistä Islannin vuoristoon ja valokuvauksen pariin.
Hän on suorittanut molekyylibiologian kandidaatin tutkinnon Islannin yliopistossa. Lisäksi hän on opiskellut käytännön journalismia ja hankkinut useita vuoristo-opastukseen sekä pelastustoimintaan liittyviä pätevyyksiä.
Hilmarsson on työskennellyt Icelandic Mountain Guides -yrityksessä. Hänen tehtäviinsä ovat kuuluneet jäätikköretket, vuoristo-opastus, retkikuntien johtaminen Islannissa ja Grönlannissa sekä kuvauspaikkojen etsiminen kansainvälisille elokuva- ja valokuvatuotannoille. Hän on myös kouluttanut muita oppaita ja toiminut yrityksen markkinoinnissa valokuvaajana.
Vuorikiipeily, maastopyöräily ja valokuvaus kuuluvat hänen omiin kiinnostuksenkohteisiinsa. Puolisoiden yhteisissä haastatteluissa on käynyt ilmi, että Hilmarsson viihtyy erityisesti ulkona ja luonnossa, kun taas Rämön suurin ammatillinen intohimo on kirjallisuus.
Hilmarssonin perhetaustasta on kerrottu julkisuudessa vain vähän. Apu-lehden vuonna 2023 julkaisemassa haastattelussa Rämö kertoi, että miehen sisko asui puolisonsa kanssa Barcelonassa parin muuttaessa kaupunkiin. Hilmarssonin vanhempien nimistä ja ammateista ei ole vahvistettuja julkisia tietoja.
Rakkaus alkoi baarista
Satu Rämö kiinnostui Islannista jo ennen kuin hän tapasi tulevan aviomiehensä. Hän matkusti maahan opiskelijavaihtoon kauppakorkeakouluopintojensa aikana vuonna 2003 ja palasi myöhemmin Suomeen viimeistelemään tutkintonsa.
Rämö alkoi kuitenkin vierailla Islannissa säännöllisesti. Yhdellä matkoistaan hän tapasi Björgvinin reykjavikilaisessa baarissa.
Vuonna 2023 Anna-lehdelle antamassaan yhteishaastattelussa pariskunta muisteli ensitapaamistaan. Rämö ihastui nopeasti, mutta Björgvinin kiinnostuksesta hän ei ollut yhtä varma. Mies puolestaan kertoi esittäneensä vaikeasti tavoiteltavaa.
Rämöön teki vaikutuksen muun muassa se, että Björgvin tunsi suomalaisen taiteilijan Kalervo Palsan tuotantoa. Mies esitteli hänelle kotonaan Palsan taidepostikortteja.
Yksi asia kuitenkin ihmetytti Rämöä. Björgvin puhui jatkuvasti kiipeilystä, josta Rämö ei tuolloin tiennyt juuri mitään.
Hän päätti osallistua Helsingissä kiipeilykurssille, jotta voisi ymmärtää paremmin miehen harrastusta. Laji ei lopulta tuntunut omalta, mutta kiinnostus Björgviniin säilyi.
Pari kokeili elämää Espanjassa
Seurustelun alkuvaiheessa Rämö ja Hilmarsson asuivat eri maissa. He matkustivat toistensa luokse aina tilaisuuden tullen.
Yhteistä aikaa löytyi myös työn kautta. Rämö kirjoitti Mondo-lehdelle Islannin matkaoppaan, jonka kuvat Björgvin otti.
Pian he joutuivat ratkaisemaan, miten suhde voisi jatkua. Etäsuhde ei tuntunut pitkällä aikavälillä toimivalta vaihtoehdolta, mutta kumpikaan ei halunnut heti asettua toisen kotimaahan.
He päättivät muuttaa Barcelonaan, jossa Björgvinin sisko asui miehensä kanssa.
Espanjassa vietetyt kaksi vuotta osoittivat, että yhteinen arki sujui. Pari muutti sen jälkeen Reykjavíkiin.
Vuoden 2023 Anna-haastattelussa Rämö korosti, että hän oli halunnut asua Islannissa myös omasta tahdostaan. Maa oli tuntunut hänestä erityiseltä jo ennen parisuhdetta.
Kaksi tytärtä muutti arjen
Reykjavíkiin asettumisen jälkeen pari perusti perheen.
Heidän esikoisensa Saga syntyi vuonna 2010. Nuorempi tytär Sæla syntyi noin viisi vuotta myöhemmin. Hänen nimensä kirjoitetaan suomalaisissa julkaisuissa myös muodossa Saila.
Rämö on kertonut, ettei hän nuorempana erityisesti haaveillut äitiydestä. Ensimmäinen raskaus tuli yllätyksenä, mutta pari päätti ottaa uuden elämänvaiheen vastaan yhdessä.
Toisen lapsen odotukseen liittyi vaikea kokemus. Rämölle kerrottiin raskauden päättyneen keskenmenoon. Myöhemmällä lääkärikäynnillä kuitenkin selvisi, että raskaus jatkui normaalisti.
Anna-haastattelussa Björgvin muisteli hetkeä, jolloin Rämö soitti hänelle uutisen. Hän kuvasi tilannetta hyvin tunteikkaaksi.
Vanhemmat sopivat alusta alkaen, että lastenhoito kuuluisi molemmille. Hilmarsson osallistui vauva-aikaan ja myöhemmin tyttärien harrastuksiin.
Lasten varttuessa isästä tuli heille myös retkikaveri. Kolmikko on harrastanut yhdessä esimerkiksi maastopyöräilyä, kiipeilyä ja laskettelua.
Björgvin huolehtii kodista
Rämön kirjailijanura muutti perheen arkea merkittävästi, kun Hildur-dekkari julkaistiin vuonna 2022.
Kirjasarjan menestys toi mukanaan haastatteluja, kirjamessuja, kustantajatapaamisia ja ulkomaanmatkoja. Rämön oli ajoittain oltava pitkiä jaksoja poissa Islannista.
Puolisot järjestivät arkensa niin, että Björgvin otti päävastuun kodista ja lasten päivittäisistä asioista.
Vuonna 2023 Rämö vietti kaksi kuukautta Suomessa markkinoimassa Jakob-romaaniaan. Samaan aikaan Björgvin piti huolta perheen arjesta Ísafjörðurissa.
Hilmarsson kertoi Anna-lehdelle, että hänen tehtävänsä oli tukea Rämöä ja varmistaa, että kotona kaikki sujuisi. Rämö puolestaan sanoi järjestelyn vapauttavan hänen energiaansa työntekoon.
Kyse ei ollut vain käytännön avusta, sillä pariskunta kertoi pitävänsä perheen taloutta yhteisenä.
Björgvin ei nähnyt ongelmaa siinä, että Rämön kirjailijantulot olivat hänen omia ansioitaan suuremmat. Molemmat työskentelivät hänen mukaansa yhteisen päämäärän eteen.
Pariskunnan yhteishaastattelussa Hilmarsson tiivisti näkemyksensä heidän suhteestaan:
– Suhteemme perustuu ennen kaikkea kunnioitukselle.
Erilaisuus yhdistää
Vaikka Rämö ja Hilmarsson ovat viettäneet yhdessä lähes kaksi vuosikymmentä, he kuvailevat itseään varsin erilaisiksi ihmisiksi.
Rämö on kertonut olevansa nopea ja toisinaan kärsimätön. Björgvin taas on hänen mukaansa rauhallinen ja harkitseva.
Hilmarsson on puolestaan kuvannut vaimonsa temperamenttia tuliseksi. Rämön energisyys saa myös häneen vauhtia silloin, kun sitä tarvitaan.
Arjessa ero näkyy pienissä asioissa. Rämö nauttii viikonloppuisin ruoanlaitosta ja uusien reseptien kokeilemisesta, kun taas Björgvin huolehtii mielellään keittiön siivoamisesta.
Puolisot ovat kertoneet, etteivät he halua pitää kirjaa siitä, kumpi tekee enemmän tai jättää jotakin tekemättä.
Anna-haastattelussa Rämö kuvasi myös sitä, kuinka tärkeää miehen tuki hänelle on.
– Björgvin on kallioni.
Kaksikielinen perhe
Rämön ja Hilmarssonin kotona puhutaan suomea ja islantia.
Rämö puhuu lastensa kanssa suomea, Björgvin islantia. Koko perheen ollessa yhdessä yhteinen kieli on yleensä islanti.
Rämö on kertonut halunneensa oppia islantia mahdollisimman hyvin, jotta hän voisi ilmaista myös tunteitaan tarkasti. Pitkästä kielitaidosta huolimatta kaikkien ajatusten välittäminen toisella kielellä ei hänen mukaansa ole aina helppoa.
Björgvin ymmärtää jonkin verran suomea, mutta ei puhu sitä sujuvasti.
Rämö on kertonut, että mies luki Hildurin epävirallisen englanninkielisen käännöksen ja huomasi kirjassa yksityiskohtia heidän yhteisestä elämästään. Kokemus auttoi häntä ymmärtämään vaimonsa työtä uudella tavalla.
Koti löytyi Länsivuonoilta
Pariskunta asui Reykjavíkissa noin kymmenen vuotta ennen kuin he päättivät muuttaa Islannin Länsivuonoille.
Uudeksi kotipaikaksi valikoitui Ísafjörður, jonka maisemiin he olivat ihastuneet retkillään.
He hankkivat vanhan talon meren läheltä. Rakennus kaipasi remonttia, mutta sen sijainti vuorten ja vuonon äärellä teki vaikutuksen.
Rämö on käsitellyt talon historiaa ja perheen muuttoa myös vuonna 2021 ilmestyneessä kirjassaan Talo maailman reunalla. Björgvin osallistui kirjan tekemiseen valokuvaajana.
Perheen oli alun perin tarkoitus viipyä Länsivuonoilla vain vuosi. Koronapandemia ja alueella viihtyminen muuttivat suunnitelmat, ja asuminen venyi seitsemään vuoteen.
Koti esiteltiin televisiossa
Maaliskuussa 2026 Rämö esitteli Islannin-kotiaan Yökylässä Maria Veitola -ohjelmassa.
Ohjelmassa nähtiin Länsivuonojen maisemia ja tutustuttiin kirjailijan elämään Islannissa. Rämö kertoi myös perheen taloprojektista, jota hän ja Björgvin olivat vieneet eteenpäin kuuden vuoden ajan.
MTV Uutisten haastattelussa Rämö kuvasi rakennuksen olleen ostohetkellä huonossa kunnossa. Pari oli kuitenkin valmis tekemään töitä sen eteen, sillä maisemaa ei voinut vaihtaa parempaan.
Vierailun aikana Maria Veitola tutustui myös paikalliseen saunakulttuuriin, ja Rämö kertoi matkasta, joka oli vienyt hänet Forssasta Islantiin ja lopulta kansainvälisesti tunnetuksi dekkarikirjailijaksi.
Perhe vietti kevään Lapissa
Vuonna 2023 koko perhe muutti tilapäisesti Suomen Lappiin Äkäslompoloon.
Rämö halusi kirjoittaa Hildur-sarjan kolmatta osaa ja viettää samalla aikaa Ylläksen maisemissa. Björgvin teki omia töitään etänä, ja tyttäret kävivät paikallista koulua.
Ylelle antamassaan haastattelussa Rämö kertoi, että perhe oli viihtynyt Lapissa odotettua paremmin. Aikuiset olivat löytäneet uusia ystäviä, ja tytöt olivat pitäneet suomalaisesta koulusta.
Björgvinille puolen vuoden jakso antoi mahdollisuuden tehdä hieman vähemmän töitä ja viettää runsaasti aikaa rinteissä ja laduilla.
Rämö kertoi myös miehensä suomen kielen ymmärtämisen parantuneen Suomessa vietetyn ajan aikana.
Kesällä Björgvin ja lapset palasivat Islantiin, mutta Rämö jäi vielä Äkäslompoloon viimeistelemään Jakob-romaania.
Yhteyttä pidetään myös etänä
Rämö vietti vuonna 2024 jälleen pitkän työjakson Suomessa. Hän asui vuokra-asunnossa Helsingissä, kun Björgvin ja lapset jatkoivat arkeaan Islannissa.
Eeva-lehden haastattelussa kirjailija kertoi perheen pitävän yhteyttä WhatsAppin ja videopuheluiden avulla.
Rämö puhui samalla kaksikielisen elämän vaikutuksesta omaan kokemukseensa. Vaikka hänellä on paljon tuttuja ja ystäviä, hän kertoi tuntevansa toisinaan yksinäisyyttä. Työ tapahtuu pitkälti suomeksi, kun taas Islannin arjessa hän käyttää islantia.
Haastattelussa hän ei kertonut parisuhteen päättymisestä. Pitkät erossaolojaksot liittyivät hänen työhönsä ja perheen järjestelyihin.
Perhe-elämä esillä podcastissa
Rämö on puhunut perheen kanssa matkustamisesta ja tilapäisestä muuttamisesta myös podcasteissa.
Yle Areenan Melkein kaikki perheestä -podcastissa julkaistiin 31. tammikuuta 2025 jakso, jossa toimittaja Julia Thurén käsitteli Rämön kanssa perheen maisemanvaihdosta.
Noin 12 minuutin mittaisen jakson aiheena oli, miten koko perheen pidempi oleskelu toisella paikkakunnalla tai muutto uusiin maisemiin voidaan toteuttaa käytännössä.
Keskustelun taustalla olivat Rämön omat kokemukset Islannissa asumisesta ja perheen yhteisestä ajasta Suomen Lapissa.
Rämö on ollut vieraana myös englanninkielisessä All Things Iceland -podcastissa. Vuonna 2020 julkaistussa haastattelussa hän keskusteli Islannin ja Suomen eroista juontaja Jewells Chambersin kanssa.
Chambers kertoi tuntevansa Rämön Björgvinin kautta, jonka kanssa hän oli aikaisemmin työskennellyt.
Muutto takaisin Reykjavíkiin
Perheen elämässä tapahtui uusi muutos kesällä 2026.
Rämö ilmoitti heinäkuussa sosiaalisessa mediassa, että perhe aikoo jättää Ísafjörðurin seitsemän vuoden jälkeen ja muuttaa ainakin toistaiseksi Reykjavíkiin.
Yksi keskeisistä syistä oli esikoistytär Sagan koulunkäynti. Hän oli aloittamassa lukion Islannin pääkaupungissa.
Myös perheen muita läheisiä asuu Reykjavíkissa.
Rämön kansainvälinen työ vaikutti päätökseen. Länsivuonoilta matkustaminen vaatii enemmän aikaa kuin pääkaupungista, ja kirjailija halusi vähentää kuukausien mittaisia työmatkoja.
Seiskan uutisoimassa heinäkuun päivityksessä Rämö kertoi haluavansa jatkaa kansainvälistä kirjailijanuraansa mutta järjestää matkustamisen perheelle sopivammalla tavalla.
Samalla hän korosti, ettei muutto tarkoittanut lopullisia jäähyväisiä Länsivuonoille. Perheelle tärkeäksi muodostunut Ísafjörður jäi osaksi heidän elämäänsä.
Valokuvaaja kirjailijan rinnalla
Björgvinin merkitys Rämön uralle ei rajoitu kodin ja lasten hoitamiseen.
Hän on ottanut vaimostaan kirjailijakuvia ja osallistunut tämän kirjoihin liittyvään visuaaliseen työhön. Hänen ottamiaan kuvia on käytetty muun muassa kustantajien materiaaleissa ja lehtihaastatteluissa.
Hilmarssonin omilla valokuvaussivuilla kerrotaan hänen erikoistuneen erityisesti vaativissa luonto-olosuhteissa tehtäviin kuvauksiin. Hänen asiakkainaan on ollut ulkoilualan yrityksiä ja matkailutoimijoita.
Hän on työskennellyt esimerkiksi The North Facen, Jack Wolfskinin ja Islannin matkailualan toimijoiden kanssa.
Yksi tuoreista yhteyksistä Rämön kirjalliseen työhön nähtiin helmikuussa 2026, kun WSOY ilmoitti kirjailijoiden Satu Rämön ja Lilja Sigurðardóttirin uudesta yhteistyöstä.
Kirjailijat alkavat kirjoittaa yhdessä Reykjavikin murhat -rikoskirjasarjaa, jonka ensimmäinen osa Villi kortti on tarkoitus julkaista helmikuussa 2027.
Kustantamon tiedotteen yhteydessä julkaistu kuva kirjailijoista on Björgvin Hilmarssonin ottama.
Rämö vieraili Skotlannissa
Rämön kansainvälinen työ jatkui syyskuussa, kun hän osallistui Bloody Scotland -rikoskirjafestivaalille Skotlannin Stirlingissä.
Festivaali järjestettiin 18.–20. syyskuuta 2026. Sen ohjelmassa Rämö osallistui Helsinki Noir -keskusteluun yhdessä Antti Tuomaisen ja Martta Kaukosen kanssa.
Rämö kertoi Instagramissa osallistuneensa festivaalille ensimmäistä kertaa kirjailijana. Hän kehui tapahtuman rentoa ilmapiiriä, kirjailijoiden tapaamisia ja monipuolisia keskusteluja.
Erityisen iloiseksi hänet teki se, että hänen kirjansa myytiin loppuun oman paneelikeskustelunsa jälkeen.
Rämö kertoi päivityksessään myös festivaalin keskiyön karaokesta ja siitä, kuinka mukavalta vastaanotto kansainvälisessä kirjailijayhteisössä oli tuntunut.
Päivityksessä hän mainitsi myös brittiläisen kustantajansa Zaffre Booksin ja kääntäjänsä Kristian Londonin.
Katso Satu Rämön Instagram-päivitys Bloody Scotland -festivaalilta.
Björgvinin osallistumisesta festivaalille ei ole vahvistettua tietoa.
Hildur nousi teatterin lavalle
Rämö juhlisti syyskuussa myös Hildur-romaaninsa uutta näyttämösovitusta.
Tampereen Komediateatterin Hildur sai ensi-iltansa 18. syyskuuta 2026. Näytelmän ohjasi Panu Raipia, ja sen dramatisoinnista vastasi Satu Rasila.
Hilduria esittää Petra Ahola ja hänen suomalaiskollegaansa Jakobia Antti Tiensuu.
Rämö onnitteli teatterin työryhmää Instagramissa ja muisteli tavanneensa pääosan esittäjät Tampereella edellisenä vuonna.
Hän kertoi odottavansa lokakuuta, jolloin pääsisi itse katsomaan näytelmän.
Katso Rämön Instagram-päivitys Hildurin ensi-illasta.
Rämön kirjoihin perustuvaa Hildur-televisiosarjaa on esitetty myös Ranskassa POLAR+-palvelussa. Ranskalaiset kustantajat ovat markkinoineet kirjoja ja televisiosovitusta sosiaalisessa mediassa.
Hilmarssonin omaa roolia televisio- tai teatterituotantojen tekijänä ei ole vahvistettu. Hänen dokumentoitu työnsä Rämön kirjallisen uran yhteydessä on liittynyt erityisesti valokuvaukseen.
